Enontekiö – Kilpisjärvi, Hetta, Saana ja muut kohteet

Enontekiön kunnassa voit nousta yli kilometrin korkeuteen Saanalle, käydä Suomen korkeimmalla kohdalla Haltilla, seistä kolmen valtakunnan rajalla, nähdä ikiroutaa sisältäviä palsasoita ja kulkea keskellä yhtä Suomen laajimmista tunturierämaista.

Enontekiö on myös osa saamelaisten alkuperäistä kotiseutualuetta. Poronhoito, paikalliset elinkeinot ja saamelainen kulttuuri ovat edelleen osa alueen jokapäiväistä elämää, eivät ainoastaan matkailunähtävyyksiä.

Enontekiön parhaat nähtävyydet

Enontekiön tunnetuimpia matkailukohteita ovat Kilpisjärvi ja Saana, Halti, Mallan luonnonpuisto, Kolmen valtakunnan rajapyykki, Pihtsusköngäs, Käsivarren erämaa ja Kalottireitti sekä Hetan ympäristössä Hetta–Pallas-vaellusreitti, Pallas–Yllästunturin kansallispuisto ja Jyppyrä.

Kulttuurista ja historiasta kiinnostuneelle merkittäviä kohteita ovat Enontekiön kirkko, Tunturi-Lapin luontokeskus, kotiseutumuseo sekä Lapin sodan historiaa esittelevä Järämän linnoitusalue. 

Erikoisempia luonnonnähtävyyksiä ovat Iiton palsasuot ja Suomen maantieverkon korkeimmalla kohdalla sijaitseva Muotkatakka.

Kilpisjärvi – Enontekiön tunturimatkailun keskus

Kilpisjärvi on Enontekiön tunnetuin yksittäinen matkailualue ja yksi Suomen pohjoisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista.

Kilpisjärven kylää hallitsee 1 029 metriin kohoava Saana, mutta ympärillä avautuva maisema jatkuu paljon yhtä tunturia laajemmalle. 

Kilpisjärveltä lähdetään Mallan luonnonpuistoon, Kolmen valtakunnan rajapyykille, Kalottireitille, Käsivarren erämaahan ja Haltille. 

Myös Muotkatakka, Pihtsusköngäs ja monet tunturireitit liittyvät luontevasti Kilpisjärven matkailuun.

Kilpisjärvi sopii sekä lyhyisiin päiväretkiin että useiden päivien erämaavaelluksiin. Helppoja maisemakohteita löytyy kylän läheltä, mutta Halti ja Käsivarren erämaa kuuluvat kokeneemman retkeilijän ympäristöihin.

Saana – Kilpisjärven ikoninen tunturi

Saana on yksi Suomen tunnetuimmista tuntureista ja Kilpisjärven selkeä maamerkki. Saanan huippu sijaitsee 1 029 metrin korkeudessa. Merkitylle huiputusreitille kertyy edestakaisin noin kahdeksan kilometriä. 

Reitti alkaa Mallan luonnonpuiston pysäköintialueen suunnalta, ja alkumatkan varrella sijaitsee kota. Polku muuttuu ylempänä vaativammaksi, ja suuri korkeusero tekee retkestä fyysisesti melko raskaan.

Saanatunturin huipulta avautuu tunturimaisema Suomen lisäksi Ruotsin ja Norjan suuntaan.

Saanalla liikuttaessa on syytä muistaa että liikutaan luonnonsuojelualueella, joten merkityillä reiteillä pysyminen on tärkeää. Saanan luonnonsuojelualueella on myös liikkumisrajoituksia, jotka retkeilijän tulee tarkistaa ennen matkaa.

Saanan ympäri kiertää noin 11 kilometrin retkeilyreitti tunturin ympäristössä,  Saanajärven maisemissa. 

Lisäksi lyhyempiä reittejä löytyy Kilpisjärven luontokeskuksen suunnalta.

Mallan luonnonpuisto

Kilpisjärven vieressä sijaitseva Mallan luonnonpuisto kuuluu Suomen arvokkaimpiin tunturiluonnon suojelualueisiin.

Kalkkipitoinen maaperä tekee Mallan kasvillisuudesta poikkeuksellisen monipuolista. Alueella kasvaa harvinaisia tunturikasveja, ja osa lajeista esiintyy Suomessa vain näillä pohjoisilla tuntureilla.

Mallan tunnetuin reitti on noin 11 kilometrin pituinen polku luonnonpuiston läpi kohti Kuohkimajärveä ja Kolmen valtakunnan rajapyykkiä.

Reitin varrelta voi poiketa Pikku-Mallan näköalapaikalle ja nähdä Kitsiputouksen. 

Kolmen valtakunnan rajapyykki

Yksi Enontekiön erikoisimmista nähtävyyksistä on Kolmen valtakunnan rajapyykki, jossa kohtaavat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat.

Nykyinen betoninen rajamerkki rakennettiin vuonna 1926 pienelle keinotekoiselle saarelle Koltajärvelle eli Koltapahtajärvelle. 

Vaihtoehtoisesti rajapyykille voit saapua myös Kilpisjärveltä vesitse Koltalahteen, josta rajapyykille jää vajaan kolmen kilometrin kävelymatka. Vesikuljetukset ovat kausittaisia, joten aikataulut on tarkistettava erikseen.

Halti – Suomen korkein kohta

Enontekiön Käsivarren erämaassa sijaitsee Halti, jolla on Suomen korkein kohta. Valtakunnan korkein kohta sijaitsee Haltin rinteellä 1 324 metrin korkeudessa. 

Haltitunturin korkein huippu on Norjan puolella, kun taas Suomen puolen korkein varsinainen huippu on 1 317 metriä korkea Ritničohkka.

Kilpisjärveltä Haltille kuljetaan tavallisesti Kalottireitin kautta. Yhdensuuntaista matkaa kertyy noin 55 kilometriä ja Kilpisjärvi–Halti–Kilpisjärvi-vaellukselle noin 108 kilometriä.

Halti ei ole tavallinen päiväretkikohde. Reitti kulkee tiettömässä erämaassa, sää voi muuttua nopeasti ja vaellus vaatii asianmukaista varustautumista, suunnittelua sekä erämaassa liikkumisen taitoja.

Hetta – Enontekiön kuntakeskus ja portti tuntureille

Hetta on Enontekiön kuntakeskus ja toinen kunnan tärkeistä matkailukeskittymistä.

Ounasjärven rannalla sijaitseva kylä toimii hyvänä tukikohtana Pallas–Yllästunturin kansallispuistoon, Ounastuntureille ja Hetta–Pallas-vaellusreitille suuntaavalle. Hetassa sijaitsevat myös Tunturi-Lapin luontokeskus, Enontekiön kirkko ja useita matkailupalveluja. Hetta sijaitsee Pallas–Yllästunturin kansallispuiston pohjoisosassa.

Hetan matkailuympäristö on Kilpisjärveä metsäisempi ja palveluiltaan erilainen. Kylän vieressä kohoava Jyppyrä tarjoaa helposti saavutettavia tunturimaisemia ilman pitkää erämaavaellusta.

Poronhoito ja perinteiset käsityöt ovat yhä osa paikallista arkea.

Hetta–Pallas – suomalaisen vaelluskulttuurin klassikko

Hetta–Pallas-vaellusreitti on yksi Suomen tunnetuimmista pitkistä tunturireiteistä.

Hetta-Pallas-vaellusreitti on pituudeltaan 47,7 kilometriä. Hetan suunnalta aloitettaessa vaellus yhdistyy Ounasjärven ylitykseen. Tämän jälkeen reitti nousee tuntureille ja kulkee Ounastunturien sekä Pallastunturien maisemissa kohti Pallasta.

Matkan varrella kuljetaan metsistä avotunturiin, kuruihin ja korkeille tunturiselänteille. Retkeilijöiden ja vaeltajien käytössä on autio- ja varaustuvat, telttailualueet sekä muut retkeilypalvelut. 

Hetta–Pallas on vaativa pitkä vaellus, vaikka reitti on merkitty. Tunturissa sää voi muuttua nopeasti ja varusteiden on sovelluttava pohjoisen olosuhteisiin.

Jyppyrä – helposti saavutettava näköalapaikka Hetassa

Jyppyrä on yksi parhaista vaihtoehdoista matkailijalle, joka haluaa tunturimaisemia ilman kokopäivän vaellusta.

Hetan Tunturi-Lapin luontokeskuksen läheltä lähtevä Jyppyrän reitti nousee näköalapaikalle, josta avautuvat näkymät Ounasjärven ja Pallas–Yllästunturin kansallispuiston suuntaan.

Tunturi-Lapin luontokeskus

Hetassa sijaitseva Tunturi-Lapin luontokeskus toimii yhtenä parhaista lähtöpisteistä Enontekiön luontoon tutustumiseen.

Luontokeskuksesta saa tietoa Pallas–Yllästunturin kansallispuiston reiteistä ja alueen retkeilyolosuhteista.

Maksuton Vuovjjuš – Kulkijat -näyttely esittelee saamelaista kulttuuria ja tunturiluontoa. Samassa yhteydessä on vaihtuvia näyttelyitä ja mahdollisuus hankkia karttoja sekä paikallisia tuotteita.

Luontokeskus on esteetön ja soveltuu myös lapsiperheille.

Enontekiön kirkko

Hetan keskustassa kohoava Enontekiön kirkko valmistui vuonna 1952. Aikaisempi kirkko tuhoutui Lapin sodassa vuonna 1944. Nykyisen kirkon suunnitteli Veikko Larkas, ja rakennuksen toteuttamiseen saatiin tukea Yhdysvaltojen luterilaisilta kirkoilta.

Kirkon sisätiloissa on Uuno Eskolan toteuttama alttariseinä sekä Paavo Tynellin suunnittelemat kattokruunut. Rakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Kirkko toimii myös yhtenä Hetan musiikkipäivien konserttipaikoista.

Saamelaiskulttuuri Enontekiöllä

Enontekiö kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen, ja saamelaisuus on olennainen osa alueen historiaa ja nykyistä elämää.

Poronhoito, luonnon käyttö, käsityöt ja paikalliset perinteet näkyvät edelleen Enontekiön arjessa. Saamelaiseen kulttuuriin kannattaa tutustua erityisesti saamelaisten omien yritysten, opastettujen palvelujen ja Tunturi-Lapin luontokeskuksen näyttelyn kautta.

Muistathan että liiku ja olet vieraana alkuperäiskansan, Saamelaisten kotiseudulla ja aktiivisella poronhoitoalueella. Yksityisyyttä, paikallisia elinkeinoja, pyhiä paikkoja ja poroja tulee kunnioittaa.

Enontekiön kotiseutumuseo

Hetan ympäristössä voi tutustua myös Enontekiön pitkään asutushistoriaan. Kotiseutumuseon rakennukset kuvaavat pohjoisen elämää ja paikallista rakennusperinnettä. Alueella on ollut asutusta jo tuhansia vuosia, joten Enontekiön historia ulottuu paljon nykyisiä kyliä ja matkailua kauemmas.

Järämän linnoitusalue – Lapin sodan historiaa

Karesuvannon suunnalla sijaitseva Sturmbock–Järämän linnoitusalue on yksi Enontekiön merkittävimmistä historiallisista nähtävyyksistä.

Alueella voi nähdä entisöityjä korsuja ja taisteluhautoja sekä tutustua museoon, joka kertoo Lapin sodasta Tunturi-Lapissa ja siviilien elämästä sota-aikana.

Järämä on osa saksalaisten vuosina 1943–1944 rakentamaa Sturmbock-Stellung-linnoitusketjua. Linnoitusjärjestelmä jatkui Käsivarren poikki Könkämäenolta Norjan suuntaan ja sisälsi kymmeniä kilometrejä taistelu- ja yhdyshautoja sekä lukuisia korsuja ja asemia.

Museon toiminta on kausiluonteista, joten ajantasaiset aukioloajat kannattaa tarkistaa ennen vierailua.

Iiton palsasuot – ikiroutaa Suomessa

Enontekiön pohjoinen ilmasto synnyttää luonnonilmiöitä, joita ei juuri muualla Suomessa näe.

Yksi erikoisimmista ovat Iiton palsasuot. Palsa on turvekumpu, jonka sisällä säilyy jäinen ikiroutasydän vuodesta toiseen.

Palsasuot ovat kiinnostava pysähdys erityisesti Kilpisjärven suuntaan matkustavalle ja auttavat hahmottamaan Enontekiön aidosti arktisia luonnonolosuhteita. Palsasuot on yksi Enontekiön kunnan erityisistä luontokohteista.

Muotkatakka – Suomen maanteiden korkein kohta

Noin 12 kilometriä Kilpisjärvestä etelään valtatie 21 varrella sijaitseva Muotkatakka on helppo mutta kiinnostava pysähdyspaikka.

Muotkatakka sijaitsee 565,8 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä tekee siitä Suomen maantieverkon korkeimman kohdan. Paikalta avautuvat näkymät Kilpisjärven ja Norjan vuorten suuntaan.

Paikka liittyy myös Lapin sodan historiaan. Alueella ammuttiin huhtikuussa 1945 sodan viimeisiä tykinlaukauksia Suomen maaperällä, ja tapahtumaa muistetaan levähdyspaikalla olevalla muistomerkillä.

Revontulet  sekä yötön yö Enontekiöllä

Enontekiön kunnassa on arktiset valoilmiöt ovat osa itse nähtävyyttä. Enontekiö on yksi Suomen parhaista alueista revontulten katseluun.

Sijainti hyvin pohjoisessa ja vähäinen valosaaste tarjoavat hyvät olosuhteet. Enontekiöllä näkyy revontulia kirkkaalla säällä jopa kolmena yönä neljästä ja mahdollisen havaintokauden ulottuvan tavallisesti syyskuusta huhtikuulle.

Kilpisjärvi ja Hetta ovat molemmat hyviä tukikohtia revontulimatkalle, mutta pimeitä havaintopaikkoja löytyy laajasti myös pienemmistä kylistä.

Enontekiön luonnossa myös valo itsessään on matkailuelämys. Kesällä aurinko pysyy pitkään horisontin yläpuolella ja tuntureilla voi liikkua keskellä yötä lähes päivänvalossa. 

Syksyn ruska, talven kaamos ja kevättalven pitkä valo muuttavat saman maiseman täysin erilaiseksi.

Enontekiön kylät

Kilpisjärven ja Hetan lisäksi Enontekiössä on lukuisia pieniä kyliä, joiden ympäriltä löytyy luonto-, kulttuuri- ja retkeilykohteita. Enontekiön kunnassa on yhteensä 26 kylää. 

• Karesuvannon kylä - Järämän linnoitusalue
• Ketomella - Pallas-Yllästunturi kansallispuisto
• Näkkälän kylä - saamelainen kulttuuri ja poronhoito näkyvät paikallisessa elämässä
• Vuontisjärven kylä - runsaasti matkailu- ja majoituspalveluja

Matkailu lasten kanssa Enontekiöllä

Enontekiön suurimmat erämaat eivät ole lapsiperheen helpoimpia retkikohteita, mutta alueella on myös runsaasti lyhyempiä ja helposti saavutettavia vaihtoehtoja.

Hetassa hyvä lähtöpiste on Tunturi-Lapin luontokeskus, jonka näyttely soveltuu lapsiperheille. Jyppyrän näköalapaikka tarjoaa kohtuullisen lyhyen luontoretken.

Kilpisjärvellä esimerkiksi Tsahkaljärven suunnan reitit tarjoavat Saanan maisemia ilman tunturin huiputusta. 

Majoitus Enontekiöllä

Enontekiön majoitustarjonta on laaja ja ulottuu hotelleista erämaamökkeihin.

Kilpisjärvi ja Hetta ovat tärkeimmät majoituskeskittymät, mutta vuokramökkejä, huoneistoja ja muita majoitusvaihtoehtoja löytyy myös pienemmistä kylistä. Tarjolla on hotelleja, mökkejä, huoneistoja, elämysmajoitusta sekä caravan- ja leirintäalueita.

Kilpisjärvi sopii erityisesti Saanalle, Mallaan, Haltille ja Käsivarren erämaahan suuntaavalle.

Hetta on luonteva tukikohta Pallas–Yllästunturin kansallispuistoon, Hetta–Pallas-reitille ja Ounastuntureille.

Pienempien kylien majoitukset tarjoavat puolestaan mahdollisuuden rauhallisempaan lomaan kauempana suurimmista matkailukeskittymistä.

Ravintolat Enontekiöllä

Enontekiön ruokakulttuuri liittyy vahvasti pohjoisen luonnon raaka-aineisiin. Paikallisessa ruokatarjonnassa näkyvät poro, tunturijärvien kalat, marjat, sienet ja Lapin peruna. Ravintolapalveluja löytyy erityisesti Kilpisjärveltä ja Hetasta, mutta ruokailumahdollisuuksia on myös muualla kunnan alueella.

Pitkille päiväretkille ja erityisesti erämaahan lähdettäessä kannattaa huomioida, että palvelujen väliset etäisyydet voivat olla suuria.

Enontekiö - sijainti ja liikenneyhteydet

Enontekiö sijaitsee Suomen luoteisimmassa Lapissa Ruotsin ja Norjan rajaseudulla.

Pitkänmuotoinen kunta ulottuu Hetan ja Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ympäristöstä aina Kilpisjärvelle ja Norjan rajalle saakka. Etäisyydet kunnan sisällä ovat siksi huomattavia.

Oma auto antaa eniten vapautta liikkua Hetan, Kilpisjärven, Karesuvannon ja pienempien kylien välillä. Julkisen liikenteen yhteydet vaihtelevat sesongeittain, joten aikataulut kannattaa tarkistaa ennen matkaa.

Enontekiöllä on oma lentoasema Hetan läheisyydessä, mutta sen liikenne on erityisesti kausiluonteista. 

Matkaan voidaan käyttää myös esimerkiksi Kittilän lentoasemaa, ja Kilpisjärven suunnalle saapuminen onnistuu joissakin tapauksissa myös Norjan tai Ruotsin lentoasemien kautta.